Kortisoni on eräänlaista steroidia, jota ihmisen oma keho tuottaa luonnollisesti lisämunuaisen kuorikerroksessa. Kortisonia vapautuu lisämunuaisen kuorikerroksesta kun ihmisen keho joutuu jonkinlaiseen stressitilanteeseen (fyysinen tai psyykkinen stressi kuten erilaiset fyysiset suoritukset tai esim. unihäiriö). Kehon oma kortisoni vapautuu lisämunuaisen kuorikerroksesta verenkiertoon, jota kautta sen vaikutus elimistöön sen jokaisella stressin aiheuttamalla lisäerittymiskerralla on suhteellisen lyhytaikaista.

Injektioina annettavat kortisonit on synteettisesti valmistettuja (niitä on monia kauppanimiä esim. Celestone,Solomet ja Depo-Medrol), mutta ne on tehty lähes samankaltaisiksi kuin kehon oma kortisoni. Merkittävimmät kaksi eroa kehon oman kortisonin ja injektioina annettavan kortisonin välillä on ensimmäiseksi se, että keinotekoista kortisonia ei injisoida suoraan verenkiertoon (muutoin kuin hengeä uhkaavissa hätätilanteissa) vaan hoidettavien alueiden kuten jänteiden vierusalueille sekä nivelten sisään. Toisena erona on se, että synteettinen kortisoni on suunniteltu toimimaan kehon omaa kortisonia tehokkaammin ja vaikuttamaan kehon omaa kortisonia kauemmin ( kiteiseen muotoon valmistetun synteettisen kortisonin vaikutusaika injisointipaikassa on päiväkausia kehon oman kortisonierityshuippujen vaikuttaessa verenkierron kautta minuutteja ).

Kuinka kortisoni-injektio auttaa?

Kortisoni on hyvin voimakas tulehdusta vähentävä lääke. Kun hoidettavasta kohteesta (jänteet, limapussit ja nivelet) tulehdus vähenee vähenee turvotus ja kipukin. Kun synteettisesti valmistettu kortikosteroidi injisoidaan saadaan paikallisesti pitkäkestoinen voimakas tulehdusta vähentävä vaikutus kun taas mahdolliset systeemiset eli yleiset vaikutukset minimoidaan.

Tuleeko kortisoni-injektioista myöhemmin lisäkipuja tai sivuvaikutuksia?

Kortikosteroidi-injektio annetaan yleensä samanaikaisesti puudutusaineen ( yleensä lidocain tai bubivacain ) kanssa coctail-injektiona, jossa puudutus vie pistoskivun ja usein osan hoidettavan kohteen tulehduskivustakin pois muutamaksi tunniksi. Puudutuksen häviämisen jälkeen "näppituntumalla arvioituna" noin 30 % voi saada noin 2-4 päivään kestävän aikaisempaa voimakkaammankin kivun vaikka injisointi olisikin tehty teknisesti oikein johtuen siitä, että injisoitu synteettinen kortisoni on rakennettu kiteiseksi ( kiteistä aine vapautuu hitaasti ja tasaisesti päivien kuluessa ), jolloin nämä lääkkeen kiteet ärsyttävävt osalla potilaista kudksiin ohimeneveän tulehduskipureaktion. Kun kide-kipu tulee hoidetaan sitä tarvittaessa kipulääkkeillä ja kylmäpakkauksilla - sitä voi jossain määrin ennaltaehkäistä ottamalla jo injektiopäivän aikana tulehduskipulääkitystä.

Kortikosteroidi-injektioita ei saa koskaan antaa jänteen sisään, joka altistaisi jännerepeämälle. Steroidia saa injisoida ainoastaan jänteiden vieruskudoksiin tai niiden päälle. Lisäksi injisointeja ei saisi antaa liian pinnallisiin kohteisiin, joka aiheuttaa usein ihonalaisen normaalin rasvakudoksen atrofioitumisen ja ihon pigementin häviämistä eli iholla voi näkyä kuoppa tai vaaleita laikkuja. Jos hoidettavat alueet sijaitsevat pinnallisesti kuten tenniskyynärpää, DeQuervainin tenosynoviitti tai akillesjänteen tendiniitti pitää kortisoni-injektiot antaa riittävän syvälle ihonalaisen rasvakudoksen ja jänteiden alle.

Diabeetikoille kortikosteroidi-injektioita annettaessa täytyy sanoa, että heidän verensokeritasot saattavat nousta viikon parin ajaksi, jotta he tietävät seurata kotikokein sokeriarvojaan.

Koska synteettisetkin kortisonivalmisteet on onnistuttu tekemään lähes täysin ihmisen kehon omaa kortisonia muistuttavaksi ei niistä pitäisi tulla todellisisa allergisia reaktioita. Kortisoni-injisointeihin liitettävistä puudutusaineista voi harvoin tulla allergisia reaktioita.

Usein kysytty kysymys:  Tuleeko kortisoni-injektiosta sivuvaikutuksena osteoporoosia?  Kortikosteroidi-injektio on hyvin tehokas lääke ja sen sivuvaikutukset oikein käytettynä minimaaliset.  Osteoporoosia ei voi tulla yksittäisestä tai edes esim vuoden aikana annetusta muutamasta injektiostakaan.  Keinotekoista kortikosteroidia pitäisi käyttää päivittäisellä suun kautta annettuna tai viikon parin välein toistettuina injektioina 2-5 vuoden ajan, jotta osteoporoosia tulisi.  Niille potilaille joille jatkuva kortikosteroidilääkitys on elinehto on viime vuosina kehitetty osteoporoosin hoitoon tarkoitettuja, luun tiheyttä ja rakenneominaisuuksia parantavia lääkkeitä. 

Onko itse kortisoni-injektion anto kivuliasta?

Kokeneissa käsissä useinmiten tutkittavan kohteen liikuttelu tai käsin painelu tuottaa huomattavasti enemmän kipua kuin itse injisointi. Useinmiten injisointi annetaan hyvin ohuella neulalla, jonka pistosta ei merkittävää kipua tule. Joskus voidaan joutua käyttämään hiukan paksumpia ja pidempiä neuloja erityisesti jos lääkäri joutuu aspiroimaan eli imemään ruiskulla pois esim. syvemmällä olevasta hoitokohteesta ensin jotain sitkeämpää nestettä ennen varsinaisen kortisonilääkkeen antoa.

Kuinka usein kortisoni-injektioita voidaan antaa?

Oikeastaan mitään selvää peräkkäisten yhden hoitokohteen injisointikertojen ylärajaa ei ole voitu asettaa mutta  käytännöksi on kuitenkin muodostunut se, että kortisoni-injektioita annetaan hoitovasteesta riippuen 1-3 kertaa 2-4 viikon välein. Jos ensimmäisestä oikeaoppisesti annetusta injektiosta ei ole mitään oleellista hyötyä ei hoitoa kannata jatkaa. Jos ensimmäisestä injektiosta on tullut oleellinen hyöty eli esim. n. 40-70 % oireilusta on poissa kannattaa hoitoa jatkaa.

Alla muutamia tavallisimpia tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joiden hoitoon kortisoni-injektioita voidaan käyttää

Olan tendinoosi tai bursiitti  - Tenniskyynärpää - Rannekanavasyndrooma - Liipaisinsormi  - Selän tai kylkiluiden pikkunivelet - Selän hermojuurten kanavat - SI-nivel - Lonkkien trochantereiden eli isosarvennoisten tendinoosit tai bursiitit - Kaikki nivelet - Akillesjänteiden tendinoosit - Metatarsalgiakivut