Kaularanka on toiminnaltaan monimutkaisin kehon nivelsysteemeistä;  kaularankan 5 välilevyn, 37 nivelen, nivelsiteiden ja lihasten tehtävänä on paitsi pään kannattelu myös pään ja kaulan liikuttelu ja kullonkin toivotun asennon haku suhteessa muuhun vartaloon.  Kaulan kautta tapahtuu myös paitsi verenkierron myös hermotoimintojen (ateria carotis ja vertebralis, selkäydin ja ydinjatkos sekä hermojuuret) viestitys pään ja kehon sekä raajojen välillä.  Hyvin taipuisa 7 nikaman muodostama kaularanka kannattelee ja tasapainottelee vartalon liikkeissä ja asennoissa noin 4,5-5,5 kg painavaa päätä atlaksen eli C1 nikaman nivelillä.

Tavallisesti kaula liikkuu yli 600 kerta tunnissa olimmepa valveilla tai hereillä – mikään muu muskuloskeletaalinen järjestelmä ei ole näin jatkuvassa liikkeessä. Kaula tai kaularanka altistuvat jatkuvasti sekä dynaamiselle että staattiselle kuormitukselle jokapäiväisessä elämässä – kuten puhuessa, elehtiessä, istumasta ylös noustessa, istuessa, kävellessä, kääntyessä ympäri ja lievemmin myös öiseen aikaan levätessä. 

Kaularangan virheetön, normaali toiminta edellyttäisi, että sen kaikki 37 niveltymää nivelsiteineen ja liikkeitä stabiloivine, sekä ohjaavine lihaksineen toimisivat synkronisesti liikeketjussa.  Tällainen optimaalinen tilanne on harvalla aikuisella, sillä erilaisten työn kuormitusten ja ikääntymisen tuomat kaularangan rakenteelliset muutokset huonontavat sen toimintaa.

Niskakipu aiheutuu pääasiassa mekaanisesta rasituksen ja ikääntymisen myötä tulevan kudosten kulumisen aiheuttamasta kuormituksesta erityisesti kaularangan ja samalla muunkin niskan ja hartiaseudun kudoksiin – välilevyt, luut, nivelet, nivelsiteet, verisuonet ja hermokudos.  Niskasta kipu ja puutuminen voi säteillä takaraivoon, laajemmin päähän päänsärkynä, kaulalle ja kasvoille puutumisena ja hartioihin, lapojen alle, yläselkään tai yläraajoihin kipuna tai puutumisena.